Kannanotot, kirjoitukset, puheet 2011
Punavihreä satama, Lahti, 21.8.2011
Arvoisa juhlaväki,
Viimeiset kesäpäivät ovat käsillä, sää on viilennyt ja suurin osa työssä käyvistä on jo palannut töihin. Ajatukset ovat syksyssä ja niissä askareissa, joita lyhyet päivät ja pimeät illat tuovat tullessaan. Meidän kansanedustajien istuntotauko eduskunnassa päättyy kahden viikon kuluttua ja minulle se tarkoittaa päivittäisiä junamatkoja Riihimäki – Helsinki välillä, työntekoa uudessa hallituksessa ja ahertamista lakivaliokunnassa. Kesätauon aikana maltoin pitää viikon loman, jonka aikana en avannut sähköpostia, sosiaalista mediaa tai vastannut työpuheluihin. Akut ovat silti latautuneet kiireettömässä kesässä.
Aloitin oman kansanedustajan urani keväällä, kun minut valittiin eduskuntaan Hämeen vaalipiiristä. Ensi töikseni vietin kaksi viikkoa Säätytalolla, kun uutta hallitusta muodostettiin. Se ei käynyt käden käänteessä eikä se ollut helppoa, mutta kokemuksena hallitusneuvottelut oli upea ja toden totta opettavainen.Minä neuvottelin oikeuspolitiikan ja sisäisen turvallisuuden työryhmässä, maahanmuutto ja harmaa talous jaettiin alatyöryhmiksi.
Viime vuosina kasvanut harmaa talous vääristää kilpailua ja aiheuttaa satojen miljoonien eurojen tappioita esimerkiksi menetettyjen verojen ja työeläkemaksujen vuoksi. Harmaan talouden torjunta on yksi tämän hallituksen merkittävimmistä hankkeista. Harmaan talouden ministerityöryhmä valmistelee toimenpideohjelmaa, joka on tarkoitus esitellä eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella.
Harmaata taloutta torjutaan tällä hallituskaudella kaiken kaikkiaan 80 miljoonalla eurolla. Kuljetus- , rakennus- ja ravintola-ala ovat pahimpia harmaan talouden pesäkkeitä, ja niihin kiinnitetään nyt huomiota.Hallitusohjelman mukaisesti viranomaisresursseja lisätään talousrikollisten kiinnisaamiseksi, uusia poliiseja ja veroviranomaisia palkataan useita kymmeniä.
Lisäresursseja saavat myös muun muassa tulli, rajavalvonta, syyttäjälaitos ja ulosotto.
Myös tilaajavastuulakia uudistetaan kolmikantaisesti. Tarkoituksena on lisätä tilaajan vastuuta selvittää, että alihankintaketjussa verot ja maksut ovat suoritettu. Tilaajavastuulain valvomiseksi lisätään työsuojelutarkastajien määrää. Tähän asti tilaaja ei ole ollut lainkaan vastuussa alihankkijoidensa verojen tai maksujen hoitamisesta.
Kun tilaajalaki tiukentuu, helpotetaan selvitysvelvollisuuden täyttämistä luomalla verohallinnon ylläpitämä rekisteri, josta tilaaja saa tiedon palveluntarjoajan maksamattomista palkoista, veroista ja sivukuluista. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on, että viranomaisten väliset tiedonvaihdon esteet puretaan ja eri viranomaisrekisterit tulevat kaikkien valvontaviranomaisten saataville.
Ensi viikolla Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kokoontuu kesäkokoukseen Ouluun. Tapaamme ryhmänä pitkästä aikaa ja puhetta varmasti riittää. Yksi päällimmäisistä kysymyksistä kokouksessa on varmasti syksyn budjettiriihi, joka käynnistyi menneellä viikolla. Keväiset hallitusneuvottelut jo enteilivät, ettei kuuden puolueen hallitustaipaleesta tule helppo. Puolueilla on eroja.
Alkuviikosta Kimmo Sasi ilmoitti, että on valmis siirtämään perusturvan korotuksia huonon taloustilanteen vuoksi. Vasemmistoliitto ja demarit tyrmäsivät tämän ajatuksen tuoreeltaan. Torstaina jo saimmekin tietoa budjettiriihestä, että perusturvaa parannetaan heti ensi vuoden alusta nostamalla työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 euroa kuussa. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miksi Vasemmistoliiton on tärkeää olla mukana hallituksessa valvomassa, että hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat.
Torstain budjettiriihestä tuli myös tieto, että valtionvarainministeri Jutta Urpilainen esittää pääomaveron kiristämistä vuonna 2012 kahdella prosenttiyksiköllä, eli 30% ja suurituloisimmilla 32%. Tämä esitys ei ole mediaa kiinnostanut, liekö syynä, että nimenomaan pääomaveron korotus oli Vasemmistoliiton yksi keskeisimmistä tavoitteista vaalien alla.
Oulun kokouksessa mietimme myös ensi tammikuun presidentinvaaleja. Vaalikamppailu on pikkuhiljaa käynnistymässä, tosin Paavo Väyrynen kiertää Suomea jo täydellä innolla ja vetää ainakin pohjoisessa salit täyteen kuulijoita. Siksi mielestäni on tärkeää, että saamme nopeasti myös Vasemmistoliiton oman ehdokkaan nimettyä.
Oman ehdokkaan asettamista puoltaa moni asia.
Kevään eduskuntavaalit ovat vasta takana. Vaaleissa saimme nostettua esiin monta tärkeää asiaa ja niiden eteenpäin vieminen vaatii jatkuvaa työtä.
Henkilökohtaisesti en myöskään voi ajatella asettuvani Paavo Lipposen tai Pekka Haaviston taakse. Moni vasemmistolainen ajattelee varmasti samoin.
Vaalien aikaan saimme joukkoomme paljon uusia aktiivisia jäseniä, joiden uskon tekevän mieluusti töitä vasemmistolaisen ehdokkaan eteen.
Vasemmistoliiton puoluehallitus pui presidenttikysymystä toden teolla syyskuun ensimmäisen viikonlopun seminaarissa.
Oulun kesäkokouksen ohessa käymme tutustumassa muun muassa Sanginjoen kansallispuistoon, joten punavihreä on Oulun kesäkokouksemmekin. Ja kunhan syksy tästä vielä hieman etenee, pääsee luontokin pukeutumaan punavihreään asuunsa oikein kunnolla.
Lopuksi haluan kiittää Punavihreä satama -tapahtuman järjestäjiä ja kaikkia paikalla olevia, te teette tästä tapahtumasta mahdollisen ja se on tärkeää.
Kiitos ja oikein hyvää syksyä kaikille
Kolumni Hämeen Sanomissa 15.7.2011
Kesää ja kulttuuria kaikille
Ihanaa, vihdoin se koitti, kauan odotettu kesäloma. Kansanedustajillahan se tunnetusti on pitkä, kaksi kokonaista kuukautta, jolloin saa rauhassa miettiä syntyjä syviä. Tosiasiassa kesäloma on kahden kuukauden mittainen istuntotauko, jolloin eduskunnassa ei pidetä täysistuntoja. Tänä aikana kansanedustaja kuitenkin tekee töitä. Ottaa muun muassa kantaa ajankohtaisiin asioihin lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Kirjoittaa tällaisia kolumneja, joita kansalaiset voivat lukea. Käy erilaisissa kesätapahtumissa edustamassa ja keskustelemassa ihmisten kanssa turuilla ja toreilla. Kokoustaa ja tapaa ihmisiä niissä kytköksissä, mitä kullakin edustajalla on ja suunnittelee syksyä muiden eduskuntaryhmän jäsenten kanssa.
Mutta kyllä kansanedustaja silti ”lomallaan” myös lomailee. Minun osaltani se tarkoittaa muutaman viikon mittaista pätkää ja sen aion pyhittää perheelleni ja kulttuurille. Kesän kulttuurinen kohokohta minulle on kotikaupunkini Varsin Iloisen Teatterin poliittinen revyy paikallisella terassilla, joka starttasi eilen. Katsomo oli edellisten kesien lailla tupaten täynnä ja värikäs yleisö aivan myyty!
Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuurikasvatus tuleekin aloittaa jo lapsena. Päiväkotien ja koulujen yhteistyö eri kulttuurilaitosten kanssa on tärkeää. Se kasvattaa lapset kulttuuriin sisään ja taiteesta tulee osa elämää. On kuitenkin paljon ihmisiä, joita ei koskaan näy katsomossa, jotka ovat täysin syrjässä lähes kaikesta kulttuuritarjonnasta. Syinä tähän on esimerkiksi pienet tulot ja suhteellisen kalliit lippujen hinnat. Tutkimusten mukaan kulttuuri kuitenkin vähentää syrjäytymisriskiä, lisää hyvinvointia ja tunnetta siitä, että ihminen on osa yhteiskuntaa. Taide ja kulttuuri on mitä parhainta mielenterveyslääkettä. Esimerkiksi teatterissa koettu katharsis, eli puhdistuminen saa omat murheet unohtumaan ja kaikki tuntuu helpommalta.
Oulun kaupunki jakaa työttömille toimeentulon lisäksi kulttuuriseteleitä, jotta kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus päästä kokemaan ja nauttimaan taidetta. Tein keväällä Riihimäen kaupunginvaltuustossa vastaavanlaisen aloitteen, jonka mukaan kulttuuriseteleitä jaettaisiin työttömille. Näillä seteleillä pääsisi maksutta nauttimaan kulttuurista: teatterista, museoista ja konserteista. Setelin kustannukset eivät olisi suuret, sillä näytökset ja konsertit pyörivät huolimatta siitä, onko sali tyhjä tai täysi, ja samalla lisättäisiin työttömien hyvinvointia. Selkeästi tilanne, jossa kaikki voittavat. Seteleitä voitaisiin tarjota esimerkiksi sosiaalitoimistossa samalla kun virkailijat käsittelevät asiakkaiden muitakin asioita, jolloin lisätyötäkään ei näin ollen tulisi. Seteleiden saajina olisivat ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömät ja työttömät nuoret. Aloite on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja sen kohtalosta päätetään syystalvella.
Riihimäen Teatterin olemassa olosta on käyty paljon kädenvääntöä. Teatterin tukeminen on tärkeää, sillä se on tärkeä osa kaupungin identiteettiä ja riihimäkeläisten henkistä pääomaa. Se myös tuo paikkakunnalle ostovoimaa, sillä kun ihmiset tulevat näytökseen kauempaakin, hyödyttää se myös paikallisia majoituspalveluita, ravintoloita ja kauppoja.
Kulttuuriin liittyy myös paljon ennakkoluuloja. Itse kävin tänä kesänä elämäni ensimmäistä kertaa Savonlinnan Oopperajuhlilla. Esitykseksi valitsin Wagnerin Lohengrinin. Joku konkari jo ihmetteli valintaani, olisi kuulemma ollut helpompi aloittaa kevyellä ja tutulla tarinalla. Olinkin varautunut lähtemään pois kesken esityksen, vaan toisin kävi. Istuin katsomossa lähes viisi tuntia kuin naulittuna, esitys todella tempaisi mukaansa. Ensi kesän lomasuunnitelmiin oopperajuhlat kuuluvat ehdottomasti.
Ai niin, minäkin olen mukana riihimäkeläisen kesärevyyn esityksessä joka ilta. Kannattaa poiketa!
Aino-Kaisa Pekonen
Kansanedustaja
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Mielipidekirjoitus / vastaus Itä-Häme 7.7.2011
Kannatan tasa-arvoista avioliit tolakia, en syrjintää
Itä-Hämeessä uutisoitiin keskiviikkona (6.7.2011), että sukupuolineutraali avioliittolaki näyttää jäävän esitykseksi, sillä aloite on eduskunnassa vaikeuksissa. Jutussa kerrottiin myös, että lakivaliokunnassa ratkaiseva enemmistö jäsenistä ei kannata aloitetta samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta avioliittoon ja adoptioon.
Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari suhtautuu sukupuolineutraaliin avioliittolakiin kielteisesti, sillä hän kannattaa "perinteisiä perhearvoja". Hänen mukaansa sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa valtaväestöä, varsinkin kirkollisten piirien tunteita, koska kysymys on pienestä vähemmistöstä. Teologian ylioppilas kuitenkin arvelee, ettei tässä syrjinnästä ole kyse.
Mikä sitten on syrjintää? Syrjintää on se, jos jotakuta kohdellaan eri tavalla kuin muita. Pelkästään parisuhteiden luokittelu altistaa syrjinnälle ja on yhteiskunnallinen viesti siitä, että parisuhteet ovat keskenään eriarvoisia. Ihmisten on oltava lain edessä yhdenvertaisia riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan, eikä valtiollinen avioliittoinstituutio saa syrjiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä. Vuonna 2004 voimaan tulleessa yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä muun muassa vakaumuksen, mielipiteen ja sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa, työsopimuslaissa ja rikoslaissa. Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä määritellään myös ihmisoikeusloukkaukseksi.
Ylen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan 54 prosenttia kansasta kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia ja minä olen yksi heistä. Eduskuntaan on perustettu tasa-arvoisen avioliittolain työryhmä, joka valmistelee lakialoitetta samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeudesta. Yksi ryhmän perustajista on oman eduskuntaryhmäni vasemmiston Silvia Modig ja työryhmää johtaa kokoomuksen Lasse Männistö. Ryhmästä puuttuu kokonaan keskustan, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustus. Työryhmän lailla toivon, että näistä eduskuntapuolueista saadaan vielä edustajia tätä tärkeää lakia luonnostelemaan.
Lain lisäksi ihmisten asenteiden täytyy muuttua. Vaikka Hirvisaaren lailla kannattaisikin perinteisiä perhearvoja, voi silti arvostaa kaikkia ihmisiä yhdenvertaisina heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan huolimatta.
Aino-Kaisa Pekonen
Kansanedustaja
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Kolumni Itä-Häme lehdessä 7.7.2011
Matkailuautolla eduskuntaan
Ajan matkailuautolla kahdeksaakymppiä Lahdesta Hämeenlinnaan. Tuuli heiluttaa korkeaa autoa ja kiroilen ääneen yksin. Karavaanareilla on tapana moikata vastaantulevia matkailuautoja, mutta nyt en voi tehdä sitä. Auto lähtisi lentoon, jos irrottaisin toisen käteni ratista. Takanani tulee kilometrin mittainen autojono, joka todennäköisesti kiroaa hidasta kuskia. Matkailuauto on vuorattu Aino-Kaisa -tarroilla, kukaan ei varmana äänestä minua nyt.
Minut kuitenkin valitaan kansanedustajaksi Hämeestä 17.4. käytyjen eduskuntavaalien perusteella. Tunne on aivan sanoinkuvaamaton. En oikein vieläkään taida uskoa vaalitulosta todeksi. Vuosien pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta.
Työ eduskunnassa käynnistyy heti. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, ja upeasta vaalituloksesta huolimatta olo on hieman haikea. Hämeestä eduskuntaan yritti monia upeita ihmisiä, joista 14 nyt valittiin. Viimeisten vaaliviikkojen aikana tutustuin moniin ihmisiin ja vietin heidän kanssaan enemmän aikaa, kuin oman perheeni: toreilla ympäri Hämettä, paneeleissa kouluilla, kunnantaloilla ja erilaisissa illanvietoissa.
Ensimmäisinä viikkoina eduskunnassa jaettiin valiokuntapaikat. Valiokunnassa jokainen kansanedustaja tekee suurimman työstään. Olin haaveillut puurtavani sosiaali- ja terveyskysymysten parissa ja aluksi hieman harmistusta aiheutti se, että osakseni valikoituikin lakivaliokunta. Kauaa en kuitenkaan ehtinyt päätöstä surra, sillä perehdyttyäni lakivaliokunnan työskentelyyn tajusin, että minulla on hieno mahdollisuus perehtyä moniin isoihin asioihin tulevien vuosien varrella. Ajankohtaisimpana ehkä sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lakivaliokunnan asioita.
Hallitusneuvotteluiden vihdoin käynnistyttyä oli selvää, että kaikki Vasemmistoliiton kansanedustajat osallistuivat neuvotteluihin. Minulle tarjoutui aivan loistava tilaisuus päästä tutustumaan politiikan tekoon huippupaikalta. Neuvottelin oikeus- ja sisäasian työryhmässä, ja ryhmä piti sisällään niin poliisien resurssit, maahanmuuton kuin harmaan taloudenkin. Neuvottelut olivat raskaat, mutta erittäin opettavaiset.
Lopputulos ei ollut aivan se, mitä vasemmistossa odotettiin, mutta kaikki kynnyskysymykset täyttyivät ja äänestyksen jälkeen puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päätti osallistua hallitukseen.
Nyt on aika rauhoittua istuntotauon ajaksi. Kokonaan ei työstä voi irrottautua, mutta yli vuoden mittaisen kampanjoinnin ja raskaan kevään jälkeen lienee paikallaan viettää muutama päivä kännykkä suljettuna ja tietokone kiinni.
Syksyllä uusi, innostava työ jatkuu. Hyvää Kesää!
Aino-Kaisa Pekonen
Kansanedustaja
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Kirjoitus Vasemmiston jäsenlehdessä 6.7.2011
Vasemmisto pitää kiinni tavoitteistaan hallituksessa
Vasemmistoliitto asetti reunaehdot hallitukseen menoon ennen vaaleja. Neuvottelemaan lähdettiin tiukalla asenteella ja saimme monia hyviä suunnan muutoksia ja kirjauksia ohjelmaan.
Jos vasemmisto ei olisi hallituksessa puolustamassa tavoitteitaan, saattaisivat onnistumisemme jäädä toteutumatta tai vain selvittelyn tasolle. Demareiden ja vihreiden kanssa muodostamme punavihreän vasemmistosiiven hallituksen sisällä ja uskon, että yhteistyöllä saamme tavoitteita läpi.
Lähes kaikki reunaehdot toteutuivat ohjelmassa.
Sellaisetkin ehdot, joita ohjelmassa ei mainittu, esimerkiksi sukupuolineutraali avioliittolaki, edistyvät kansanedustajien enemmistön niin halutessa. On hyvä muistaa, että saimme vasemmistoon tasa-arvoasioista huolehtivan ministerin salkun.
Raideliikenteen parannusta tukemaan saimme vasemmistoon liikenneministerin salkun.
Opintotuki saatiin sidottua indeksiin, tosin vasta vuoden 2014 syyskuussa. Ilman neuvottelijoitamme ja Arhinmäen sinnikästä taistelua se olisi kirjattu ohjelmaan vasta 1.1.2015.
Merkittävin onnistumisemme neuvotteluissa on hallitusohjelmaan kirjattu peruspäivärahan korotus.
Minä uskon, että on Vasemmistoliiton ja äänestäjien etu, että Vasemmistoliitto on hallituksessa pitämässä huolta tavoitteistaan, että ne todella toteutuvat tällä hallituskaudella, ja toisaalta myös viemässä muita tavoitteita eteenpäin
Aino-Kaisa Pekonen
Kolumni Hämeen Sanomissa 13.5.2011
Asuin lapsuuteni isovanhempieni kanssa samassa pihapiirissä. Lapsuuden kesistä muistan mummon kukkivan pihan, keskikesän uudet perunat, maukkaat porkkanat ja makeat vadelmat. Salaattia sai poimia leivän päälle suoraan kasvimaasta ja nyppiä tilliä uusien perunoiden päälle.
Kesään kuului myös mummon kesäkeitto, jonka lähes kaikki ainekset oli kerätty omasta kasvimaasta. Kesäkeittoa mummo kyllä keitteli vielä viimeisinä kesinäänkin, vaikkei omaa kasvimaata enää silloin ollutkaan.
Minulla ja perheelläni on nyt oma pieni puutarha. Kevään aurinkoiset ja lämpimät ilmat ovat innostaneet minut työntämään sormeni multaan heti vaalien jälkeen, uudelta työltäni liikenevällä vapaa-ajalla. Tulppaanit kukkivat jo kauniina ja pionin taimet saivat uutta kasvuvoimaa, kun perkasin rikkaruohot niiden juurilta.
Keväisillä puutarhatöillä on selvästi terapeuttisia vaikutuksia. Syvälle kasvaneet rikkaruohot juurineen ovat kuin vihollisia, jotka saa repiä juurineen irti maasta. Perattu, puhdas ja seesteinen penkki on kuin puhdas sielu, joka on vihollisten vaikutuksesta vapaa.
Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja suurissa yksiköissä. Tomaatit ja kurkut kasvavat isoissa kasvihuoneissa ympäri vuoden ja uutta perunaa maistellaan viimeistään kevään ylioppilasjuhlissa.
Ihmisten elämästä on tehty kiireistä, aikataulutettua ja tehokasta. Olemme aina tavoitettavissa. Puhelimet laulavat suosikkisävelmää, tekstiviestit visertävät linnun äänellä ja sähköposti tavoittaa suomalaisen vaikka laiturin nokasta.
Ennen huhtikuisia vaaleja politiikka oli minulle harrastus ja palkkatyöni oli täysin toisella alalla. Suhtauduin mielenkiintoiseen harrastukseeni kuitenkin tietyllä vakavuudella ja koin välittömästi huonoa omaatuntoa, jos en aina ollut tavoitettavissa, jos en heti vastannut puhelimeen, tekstiviestiin tai sähköpostiin.
Nyt rakkaasta harrastuksesta on tullut minulle päätyö. Uusi työ on mukava ja mielenkiintoinen, uusi työpaikka innostava uusine työkavereineen. Niin innostava, että olen pariin otteeseen meinannut unohtua työpaikalle illaksi. Onneksi kotona odottava lapsiperheen arki pakottaa innostuneimmankin uuden edustajan sammuttamaan työkoneen ja lähtemään kotiin. Lapset myös pitävät uuden edustajan jalat tukevasti maassa ja arjessa.
Nyt on minullakin opettelun paikka, sillä työnteolle on vedettävä rajat itse. Se olisi helppoa, jos työn teko loppuisi siihen, että vetää työhuoneen oven kiinni. Näin oli joskus ennen, mutta ei enää, tässä etätyön ihmeellisessä maailmassa.
Nykyajan työntekijöiden sähköpostit saapuvat alati mukana kulkevaan kännykkään ja postit tulee tarkistettua vapaa-ajallakin, kuin vahingossa. On positiivista, että työnantajat suhtautuvat etätyöhön koko ajan myönteisemmin, sillä siinä on paljon hyviä puolia. Saa itse päättää missä ja milloin työtä tekee, ja aikaa ja luonnonvaroja säästyy, kun ei tarvitse reissata töihin.
Muualla kuin työpisteellä tehty työ tuo tosin väistämättä mukanaan sen, että työaikaa ja vapaa-aikaa on entistä vaikeampi erottaa. Jos en vedä rajoja, saan tehdä tätä työtä aamusta iltaan ja vielä läpi yönkin.
Näin kesän kynnyksellä on loistava hetki muistuttaa vapaa-ajan tärkeydestä, oman mielen ja kropan jaksamisesta ja perheen kanssa vietetystä ajasta. Kukaan ei varmasti halua olla tarinan mies, joka kuolinvuoteellaan itki ja toivoi, että olisi viettänyt enemmän aikaa perheensä kanssa.
Ehkä minä vielä raivaan kukkapankin viereen pienen kasvimaan, upotan taas sormeni multaan ja keitän perheelleni kesäkeittoa tänä kesänä.
Aino-Kaisa Pekonen
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen 1.5.2011
Avun tarpeessa olevia ei saa asettaa kilpailuasemaan
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen on huolestunut viime vuosien keskusteluista, joissa kansalaisten vähimmäisturva ja ansioihin perustuva turva asetetaan vastakkain. Molemmista on huolehdittava. Sosiaaliturva ei saa muodostua alueeksi, jossa avun tarpeessa olevat kilpailevat keskenään tukieuroista, tähdentää Lopella vappuna puhunut Pekonen.
Hyvät Toverit!
Kaksi viikkoa sitten käydyt eduskuntavaalit olivat monella tapaa historialliset.
Hallituspuolueet menettivät melkoisen määrän paikkoja kärsiessään 26 paikan tappion, naisia valittiin Suomen eduskuntaan enemmän kuin koskaan ja kolmen suuren puolueen sijaan Suomessa nähdään alkaneella vaalikaudella neljä suurta tai keskisuurta puoluetta.
Vaalitulosta oli vaikea ennakoida mitenkään ja lopullinen tulos yllätti kaikki, niin tutkijat, toimittajat kuin kansalaisetkin. Tuli jytky.
Jytky yllätti myös täällä Hämeessä. Itse kiersin ympäri Hämettä ahkerasti ja totesin vaali-kampanjan aikana, ettei Hämeessä ole havaittavissa Persu hurmosta. Mutta hurmos taisi kyteä pinnan alla ja talviuniltaan heränneissä äänestäjissä. Perussuomalaiset ottivat Hämeestä nollan paikan sijaan kolme!
Perussuomalaisten onnistuneella kampanjalla on myös hyvät puolensa. Ihmiset kiinnostui-vat politiikasta aivan uudella tavalla ja luulen, että myös usko vaikuttamisen mahdollisuuk-siin palautui. Äänestämällä voi todella vaikuttaa.
Kansa halusi muutosta, mutta jostain syystä kaikki protestiäänet kanavoituivat perussuo-malaisille, eikä viime kauden oppositiopuolueille, vaikka sekä Paavo Arhinmäki että Jutta Urpilainen ottivatkin upean loppukirin puheenjohtajakeskusteluissa ja tarjosivat vaihtoehtoa ja muutosta kansalle.
Perussuomalaiset on arvokonservatiivinen puolue ja puolueen nousu kolmen suuren rin-nalle heijastelee yhteiskunnassamme vallitsevaa varsin laajaa suvaitsemattomuuden ilmapiiriä. Näitä arvoja on aikaisemmin edustanut tyypillisesti kristillisdemokraatit ja osa kes-kustan kannattajista. Keskustan muita vanhoja puolueita suurempi vaalitappio selittyy osaltaan sillä, että puolueen vanhoilliset äänestivät perussuomalaisia.
Vasemmistoliitto menetti vaaleissa kolme paikkaa. Tappio on puolueelle karvas, vaikka ainekset suurempaankin katastrofiin oli olemassa. Erityisesti se, että jotkut paikat olivat vain muutamien satojen äänten päässä, aiheutti paljon surua. Uudenmaan toinen paikka jäi vain hieman reilun sadan äänen päähän. Viimeistään tämä osoitti konkreettisesti minulle sen, että jokainen ääni lasketaan ja jokainen ehdokas sekä äänestäjät ovat todella tärkeitä.
Vasemmistoliiton menestys Helsingissä ja yleensäkin molempien vasemmistopuolueiden menestys osoittaa, että kansalaisten tyytymättömyys on mahdollista kanavoida myös vasemmiston voitoksi. Kasvua Vasemmistoliitolla Helsingissä oli peräti 3,6 prosenttia. Tyytyväinen täytyy olla vasemmistopuolueiden näkökulmasta myös oman seutukuntamme tulokseen. Vasemmistoliitto esimerkiksi kasvatti kannatustaan Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä. Siitä suuri kiitos aktiivisille vaalityön tekijöille.
Hyvät Toverit!
Hallitusneuvottelut ovat jo täysillä käynnissä. Vaalien aikaan herännyt mielenkiinto politiik-kaan näyttää
