Kannanotot 2010
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen 27.11.2010
Palvelusetelit lisäävät terveyseroja
Vasemmistoliiton Hämeen piirin syyskokouksessa puhuneen Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen mukaan on suuri ongelma, kun iso osa kuntapäättäjistä ei itse käytä terveyskeskusten palveluita. Pekosen mukaan tästä seuraa helposti se, että paine kehittää julkista perusterveydenhuoltoa vähenee.
Suomalainen terveydenhuolto on kallista ja eriarvoista. Pienituloisimmat ja sairaimmat saavat vähemmän hoitoa kuin hyvätuloiset ja terveemmät. Huomattava osa työssäkäyvistä hoidattaa vaivansa joko yksityisillä lääkäriasemilla tai työterveyshuollossa.
- Syynä tähän on muun muassa työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välille syntyneet erot. Työterveyshuolto ei keskity alkuperäisen idean mukaisesti työkyvyn ylläpitoon ja ammattitautien ehkäisyyn, vaan on muodostunut vaihtoehdoksi perusterveydenhuollolle, toteaa Pekonen.
Pekosen mukaan terveydenhuollon pelastukseksi mainostetut palvelusetelit eivät lisää todellisuudessa yhtään palveluita. Itse asiassa käy juuri toisin päin eli rahaa siirretään julkisista palveluista yksityiselle sektorille.
Palvelusetelijärjestelmä on esimerkki siitä miten näppärästi siirretään veronmaksajien rahoja seteleiden välityksellä yksityisten yritysten kassaan. Innokkain palvelusetelien kannattaja on kokoomus, jonka tavoitteena on tehdä - ei pelkästään terveydenhuollosta - vaan myös mm. vanhushuollosta ja lasten päivähoidosta yksityisten yritysten bisnes.
Palvelusetelillä voi ostaa kunnan määrittelemän palvelun vain yksityiseltä sektorilta. Sitä ei saa käyttää kunnallisen palvelun ostamiseen. Palvelusetelilaki yrittää tarjota valinnan vapautta sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville. Jokainen palveluseteli vähentää kuitenkin kunnan palvelujen rahoitusta, muistuttaa Pekonen.
Varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen 25.11.2010
Lisää rahaa väkivallan vastaiseen työhön
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen haluaa väkivallasta lisää julkista keskustelua. Väkivalta ei koskaan voi olla yksityisasia. Keskustelulla Pekonen ei tarkoita väkivaltatapausten julkista repostelua vaan keskustelua, jonka tavoitteena on ratkaista suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaongelma.
Viime kesäkuussa Suomi hyväksyin naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman, jonka tekemiseen sitouduttiin jo vuonna 1995. Ohjelma on hyvä, mutta sen toteuttamiseen vaadittavat rahat puuttuvat. Rahan puute näkyy, sillä Suomessa on tällä hetkellä 125 turvakotipaikkaa, vaikka Euroopan neuvoston suosituksen mukaan niitä pitäisi väestömäärään nähden olla noin 500. Pekonen pelkää, että riittävän rahoituksen turvaamista joudutaan odottamaan seuraavat 15 vuotta.
Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja ihmisoikeusloukkaus. Väkivaltaa on monenlaista. On henkistä, fyysistä, taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa. Nämä seuraavat mahdolliset väkivaltatilanteet voivat sattua kenelle tahansa meistä.
Väkivaltaa esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. Naiset kohtaavat väkivaltaa useimmiten entisten ja nykyisten kumppaneidensa taholta, lähisuhteissa sekä työpaikoilla.
"Vanha nainen istuu vanhainkodin ruokasalissa pyörätuolissaan. Hän kertoo hoitajalle, että olisi tarve päästä vessaan. Hoitaja kuittaa vanhuksen tarpeet sanomalla, että vanhuksella on vaippa, johon voi laskea. Vaippa vaihdetaan myöhemmin, kun siihen löytyy aikaa.
Miltä vanhuksesta tuntuu? Vanhuksesta tuntuu, että hänellä ei ole enää ihmisarvoa. Se on kadonnut tai kadotettu kokonaan. Hoitajan teko on väkivaltaa."
Mutta oliko tämä tietoista? Todennäköisesti ei. Hyvä hoitaja ei tee tietoisesti väkivaltaa apua tarvitsevalle potilaalle tai vanhukselle. Resurssien vähyys on ajanut hoitohenkilökunnan siihen.
"Nuori äiti haluaisi lähteä työelämään lapsen ollessa kahden vanha. Puolison mielestä lapsen paikka on kotona äidin kanssa. Sitä paitsi puolison tulot ovat selvästi paremmat, joten vaimon kannattaa jäädä kotiin.
Ja toisaalta, äidin palkka menisi lähes kokonaan lapsen päivähoitokuluihin. Isovanhemmat ovat miehen kanssa samaa mieltä. Nuori äiti jää kotiin hoitamaan lasta vasten tahtoaan. Kotihoidon ajalta hänen eläkkeensä ei kerry."
Hän ei nauti kotiäitiydestä, vaan haluaisi kehittyä työssään. Nuori äiti kokee, ettei hänen työtään arvosteta, hän masentuu. Tämä on väkivaltaa. Mutta tiedostaako sitä nuori äiti, puoliso tai isovanhemmat?
25.11. vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Siksi toivonkin, että tämän myötä pysähdyt miettimään, millaista väkivaltaa sinun lähipiirissäsi tai työyhteisössäsi mahdollisesti on ja puutut siihen. Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään.
Vasemmiston varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen 1.10.2010
Työmarkkinatukilaki ja pakkohaku uuteen uskoon
Aino-Kaisa Pekosen mielestä työmarkkinatukea koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava. Asiaa koskeva tuore laki on astunut voimaan viime toukokuussa. Pekosen mielestä se on tuonut mukanaan suuria ongelmia. Esimerkiksi niin sanottu opiskelupaikkojen "pakkohakujärjestelmä" on syytä laittaa uuteen uskoon Pekosen mielestä.
Pekosen mielestä ei ole järkevää, että viime kevään yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jäänyt nuori, joka jäi sai työharjoittelupaikan kesän ajaksi, on pakotettu hakemaan syksyn yhteishaussa. Pakon takia opiskelija saattaa päätyä opiskelupaikkaan, johon ei ole tarkoitus edes jäädä.
Pakkohaut voivat vievät paikat niiltä, jotka ovat oikeasti motivoituneilta ja kiinnostuneita alasta. Pakkohaku lisää myös opiskeluiden keskeytyksiä ja haun järjestämiskustannuksia.
Pakkohakumekanismi toimii niin, että jos opiskelupaikkaa ei nyt hae, niin KELA perii takaisin kaikki työharjoitteluajalta maksetut työmarkkinatuet. Tämän ohella nuoren oikeus työmarkkinatukeen katkeaa.
- Onko järkevää, että nuori lähtee opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta, ja vain työmarkkinatuen menettämistä uhalla. Ketä tämä palvelee, Pekonen kysyy.
Pekonen toteaa, että "hakupakon" alaisen nuoren toimeentulotukea saatetaan nykyisellään leikata kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen prosenttiin. Näin käy, jos sosiaalityöntekijä on tehnyt nuorelle aktivointisuunnitelman, johon sisältyy yhteishaku, mutta nuori ei hae epämieluisaksi kokemaansa opiskelupaikkaan.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen tiedote 24.9.2010
Lapsille suunnattu moraaliton markkinointi pantava kuriin
Syksyn ensimmäisten kännykkälaskujen kopsahtamine postilaatikkoon on tuonut yllätysmenoja moniin perheisiin, toteaa Pekonen.
- Alaikäinen lapsi on saattanut tilata jos jonkinlaisia palveluja yksinkertaisesti naputtelemalla puhelinnumeronsa nettiin osallistuessaan hauskaan kilpailuun tai testiin. Mobiilituotteita, kuten vaikkapa soittoääniä, myydään kestotilauksina ja veloitus tapahtuu maksullisilla palvelutekstiviesteillä.
Aino-Kaisa Pekosen mielestä monet yritykset tekevät verkossa lapsille suunnattua tarkoituksellista harhaanjohtavaa markkinointia.
- Voiko yritys vakavissaan väittää, että kestotilaukseen sitouttava "Olenko vampyyri" - testi on suunnattu täysi-ikäisille kuluttajille?, hän puuskahtaa.
- Aikuisellakin on tekemistä, että saa selvää verkkomarkkinoinnin kiemuroista ja pienellä präntätyistä ehdoista. On törkeää, että lapsia johdetaan tarkoituksellisesti harhaan.
Maksullisten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan MAPEL:n eettisten sääntöjen mukaan palveluiden mainonnassa ei saa käyttää hyväksi lasten ja nuorten herkkäuskoisuutta tai kokemattomuutta.
- Lapsille kohdistettu villi nettimainonta on pantava kuriin ja yritysten on siistittävä toimintatapansa. Lasten kokemattomuutta käytetään nyt härskisti hyväksi, Pekonen sanoo.
Pekonen kannustaa yllätyslaskuja saaneita vanhempia ottamaan yhteyttä palveluntarjoajiin ja reklamoimaan perusteettomista laskuista.
- Kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa perusteettomia laskuja. MAPEL:n nettisivuilta löytyy hyvät ohjeet vanhemmille reklamoinnin tueksi. Liittymiin on myös mahdollista saada palveluesto- sekä saldorajoituspalveluja, joilla voidaan ennaltaehkäistä ongelmatilanteita, Pekonen muistuttaa.
Maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta www.mapel.fi
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen tiedote 29.8.2010
Energiaverotuksen korotuksesta luovuttava
Vasemmiston varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaati energiaverotuksen korotuksista luopumista puhuessaan sunnuntaina Lahdessa Puna-Vihreä Satama -tapahtumassa. Hallituksen veronkorotukset kohdistuvat etenkin pienituloisiin ja ovat ympäristön kannalta jopa haitallisia.
Pekonen muistuttaa, että energiaverojen korotusten toteutuessa esimerkiksi Helsingin Energia voi joutua kustannussyiden takia lisäämään erittäin saastuttavan kivihiilen käyttöä, koska hallitus on kaavaillut maakaasuverotuksen viisinkertaistamista.
- Tavallisten ihmisten maksut nousevat rajusti, mutta hyöty ohjattiin jo aiemmin yrityksille kela-maksun poiston muodossa. Sähkö- tai öljylämmitystä käyttävä kotitalous joutuisi esimerkiksi maksamaan vuodessa noin 250 euroa lisää veronkorotusten jälkeen. Toisaalta ympäristön kannalta hyväksi väitetty energiaverouudistus johtaa kivihiilen lisääntyvään polttamiseen ja maakaasubusseista luopumiseen, Pekonen sanoo.
Pekosen mielestä puheet siitä, että energiaverot menisivät energiafirmojen maksettavaksi, ovat vailla katetta.
- Valtionvarainministeri Katainen puhuu kauniita pienituloisten tukemisesta, työn verotuksen laskemisesta ja ympäristön pelastamisesta, mutta pinnan alta raaputtaessa paljastuu totaalinen hölynpöly. Veromuutokset aiheuttavat lähinnä tuloerojen kasvun pahenemista.
Aino-Kaisa Pekosen tiedote 12.8.2010
Hallitus kiristää pienituloisten verotusta
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen mielestä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esitys kulutusverojen tason nostamisesta on askel kohti tasaveroa ja heikentää entisestään pienituloisten taloudellista tilannetta.
- Kulutusverojen tason nostaminen kouraisee rankimmin pienituloisten kukkaroa. Arvonlisäveron korotuksen myötä esimerkiksi vaippojen, pesuaineiden ja vaatteiden hinnat nousevat. Näin ollen lapsiperheiden menot kasvavat riippumatta siitä, ovatko kuukausitulot kaksi- vai kaksikymmentätuhatta euroa. Ei kuulosta järin reilulta, kun pienituloinenkin joutuu pukeutumaan, peseytymään ja syömään, Pekonen toteaa.
Pekosen mielestä arvonlisäverojärjestelmä kaipaa sinällään suurta remonttia. Hetemäen verotyöryhmän esittämistä tasaveroajatuksista on luovuttava ja toteutettava oikeudenmukainen verouudistus, joka pohjaa progressiivisuuden lisäämiseen.
- Arvonlisäverojen tulisi ohjata kulutusta esimerkiksi tukemalla joukkoliikenteen ja työllistävien palveluiden käyttämistä. Myös pääomaveroja on korotettava ja tehtävä ne progressiivisiksi eli tulojen mukaan määräytyväksi vielä tämän vaalikauden aikana, Pekonen sanoo.
- Näin voidaan aidosti tasata tulonjakoa ja samalla lisätä valtion verotuloja. Oikeudenmukaisuutta on lisättävä, köyhyyttä vähennettävä, Pekonen tiivistää.
Aino-Kaisa Pekosen tiedote 23.2.2010
Lastensuojeluun lisää sosiaalityöntekijöitä
Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja vaatii hallitukselta pikaisia toimia lastensuojelun parantamiseksi.
- Vanhasen hallitus kurittaa kuntia siihen malliin, etteivät ne kykene enää huolehtimaan lastensuojelulain mukaisista velvoitteistaan. Kunnille sysätään uusia tehtäviä, mutta rahaa niiden hoitamiseen ei Vanhaselta tipu. Kunnat joutuvat supistamaan palveluitaan sekä lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään samaan aikaan kun lastensuojelun palvelujen tarve kasvaa hälyttävästi, sanoo Pekonen.
Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet muutaman vuoden takaisen lainmuutoksen jälkeen, ja niiden käsittely on ruuhkautunut pahasti. Lastensuojelulain mukaan lastensuojelutarve on kartoitettava pikaisesti. Suuri osa kunnista ei pysty täyttämään muutamasta päivästä kolmeen kuukauteen olevia määräaikoja.
- Hallituksen on annettava kunnille välittömästi rahaa sosiaalityöntekijöiden palkkaamiseen, jotta lastensuojelu voidaan toteuttaa hyvin. Talouskriisiä ei saa maksattaa lapsilla. Säästöpaineesta huolimatta Suomella on oltava varaa suojella lapsiaan, toteaa Pekonen.
Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekosen tiedote
Ministeri Anttilan kannettava vastuunsa eläinrääkkäystapausten takia
Alituisesti paljastuvat eläinrääkkäystapaukset kertovat siitä, että suomalainen eläinsuojelu kaipaa kipeästi lisää resursseja ja määräyksien tiukentamista sekä niiden tulkintojen selkeyttämistä. Tämän ohella varsinkin tuotantoeläinten pitäjien asenteissa olisi Pekosen mielestä paljon muokattavaa.
- Euroopan maissa vastuuta kantavat ministerit ovat eronneet huomattavasti pienempienkin väärinkäytösten paljastuttua. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila on ollut tehtävässään jo pian kolme vuotta ja eläinrääkkäystapauksia paljastuu jatkuvasti lisää. Nyt ministerin on kannettava vastuunsa näiden tapauksien takia ja jätettävä tehtävänsä. Kaikille on jo käynyt selväksi, että eläinsuojelujärjestelmämme ei toimi ja se on uudistettava perinpohjaisesti, Pekonen vaatii.
Pekonen muistuttaa, että MTV3:sen 45 minuuttia -ohjelmassa keskiviikkona 20.1. esille tulleessa tapauksessa rääkätyille hevosille yritettiin tuloksetta hakea apua viranomaistahoilta.
- Ongelmaksi on monesti muodostunut se, että määräyksiä ja lainsäädäntöä tulkitaan monessa paikassa todella vaihtelevilla tavoilla. Eläintensuojeluun on saatava enemmän yksiselitteisyyttä siitä, milloin asiat on otettava vakavissaan. Ja tässä maa- ja metsätalousministeriö voi laittaa toimeksi. On surullista, että vasta tiedotusvälineiden kertoessa asiasta saadaan eläimille mahdollisuudet parempiin olosuhteisiin.
- Sen ohella, että viranomaisten on puututtava tiukemmin epäiltyihin väärinkäytöksiin, tarvitaan myös lisää rahaa vapaaehtoisille eläinsuojelujärjestöille. Niiden arvokkaan työn ansiosta moni tapaus on ratkennut.
